Ferrari 308GTB

Pariisi 1975. Ferrari 308 GTB käynnisti Maranellon V8-berlinettojen legendaarisen sukulinjan. Dino-nimi heitettiin syrjään, ja auton keulaan kiinnitettiin aito kelta-musta Cavallino Rampante.

Paino ratkaisee kaiken. Ensimmäiset 712 yksilöä saivat lasikuitukorin (vetroresina), joka piti auton massan vain 1 050 kilossa. Neljä Weber-tuplakaasutinta ruokkivat kuivasumppuvoitelulla varustettua 2,9-litraista Tipo F106 -moottoria, josta irtosi mehevä 255 hevosvoiman teho. Vuonna 1977 tehdas palasi kustannussyistä teräskoriin, mikä nosti painoa 150 kilolla.

Tämä umpikattoinen berlinetta sementoi Ferrarin keskimoottoristen katuautojen peruskonseptin vuosikymmeniksi eteenpäin. Koko mallisarjan ja merkin vaiheikkaaseen kehityskaareen voit perehtyä katsauksessamme Ferrarin historia lyhyesti.

• Vetroresina-harvinaisuus: Alkuperäiset lasikuituyksilöt ovat halutuimpia ja keveimpiä 308-malleja, joiden keräilyarvo hipoo huippulukemia.
• Weber-kaasuttimet: Neljän kaksoiskaasuttimen imuäänet luovat puhtaan analogisen äänimaailman, jota modernit ruiskumoottorit eivät tavoita.
• Alustageometria: Päällekkäiset kolmiotukivarret ja poikittaismoottori takaavat esimerkillisen painonjakauman ilman keinotekoisia apujärjestelmiä.

Lue myös perusteellinen historiakatsauksemme 308-mallisarjasta sekä sähköistetystä restomod-versiosta Ferrari 308 GTS -pääartikkelistamme.